Fageruddleipomo.fi

Rakastetuimmat suomalaiset ruokaohjeet arkeen ja juhlaan

Suomalaiset perinneruoat ovat tuttu näky arkisissa ruokapöydissä ja juhlien keskiössä. Ne maistuvat yleensä kaikille sukupolvesta toiseen, ja parhaimmillaan ruoat on valmistettu lähellä tuotetuista, kotimaisista raaka-aineista. Monet suomalaiset ruoat ovat melkeinpä kunnianosoitus puhtaalle Suomen luonnolle ja sen tuottamille raaka-aineille.

Toisin kuin ranskalainen keittiö, suomalaisia ruokia tehdäkseen ei tarvitse osata monimutkaisia tekniikkoja tai taitoja. Helppous ja yksinkertaisen ruoan viehätys ovat juuri niitä ominaisuuksia, jotka ovat hurmanneet kansainvälisiä huippukokkejakin - annoksissa maistuu voimakkaiden mausteiden sijaan sen ainekset.

Historian aikana monet reseptit ovat saaneet vaikutteita myös Ruotsista ja Venäjältä, mutta suomalainen keittiö on kuitenkin täysin omanlaatuinen ja täynnä persoonallisia piirteitä. Tutustutaan muutamaan rakastettuun arki- ja juhlaruokaan, joita on syöty Suomessa jo usean vuosikymmenen ajan. 

Arjen herkkuja

Monen suomalaisen aamu alkaa puurolla, mutta harvalle taitaa tulla mieleen, että kyseessä on pohjoismaalainen perinneruoka. Ensimmäisen kerran puuro on mainittu jo 1000-luvun viikinkitarinoissa. Tänä päivänä puuroa voidaan valmistaa useista viljoista ja siemenistä joko perinteisesti keittäen tai mikrossa. Vaihtoehtoisesti tuorepuuroa tehdään keittämättä joko jogurttiin ja nesteisiin, kuten maitoon.  

Arkiruokana tunnetut kaalikääryleet ovat saapuneet Suomeen ruotsalaisten mukana 1800-luvun lopulla, ja sen valmistusta alettiin opettaa kouluissa vasta 1900-luvun alkupuolella. Kääryleet on pohjoismainen versio turkkilaisesta dolmasta eli täytetyistä vihanneksista. Kaalin lehtiin kääritty täyte voi sisältää jauhelihaa, mausteita, keitettyä riisiä tai perunaa. Paiston aikana kaalikääryleitä kostutetaan voilla ja siirapilla tai muilla kastikkeilla ja valmiin annoksen vierellä tarjoillaan puolukkahilloa.

Karjalasta lähtöisin oleva karjalanpaisti on yksi tunnetuimmista suomalaisista ruoista. Se levisi sotien aikana Suomen itäosista koko maahan, ja on säilynyt vankasti suomalaisessa keittiökulttuurissa. Siitä on lukuisia muunnelmia, mutta perinteisessä versiossa on käytetty naudan-, sian- ja lampaanlihaa, jonka lisäksi pataveteenon lisätty mausteina pelkästään sipulia, mustapippuria ja laakerinlehtiä. Tärkein asia valmistuksessa on alhainen paistumislämpötila ja pitkä paistoaika.  

Juhlapöytä koreaksi 

Juhlapöytään voidaan leipoa ja valmistaa useita perinneherkkuja, jotka taatusti ovat suosiossa vieraiden keskuudessa. Itse leipomisen hyvänä puolena on se, että se on halpaa, joten sinun ei tarvitse hakea lainaa juhlapöydän valmisteluja varten. Jos elämä pääsee kuitenkin yllättämään, voi lainoista lukea lisää täältä! Tarvitset vain muutaman perusaineksen, ja voit loihtia vaivatta näyttävän perinneruokapöydän. 

Karjalanpiirakat ovat taatusti juhlapöytien vakio. Lisäksi se on rekisteröity EU:n aitojen perinteisten tuotteiden joukkoon vuonna 2003. Niissä ohuen ruiskuoren sisään on voitu tänä päivänä laittaa esimerkiksi perinteinen riisipuuro, perunasurvos tai kasvistäyte, ja perinteinen lisuke on ollut munavoi. Karjalanpiirakoiden valmistus on aikaa vievää, mutta niitä arvostavat kaikki juhlijat.

Juhannusjuusto tai toiselta nimeltään makiajuusto on keskikesän juhliin suunniteltu perinneruoka. Siinä makeajuusto kelluu maidon herasta muodostuvassa kastikkeessa. Se on tyypillinen keski- ja pohjoispohjalainen herkku, joka nautitaan kylmänä. Juhannusjuuston valmistus itse on työläistä, mutta sitä löytää etenkin pohjalaismarkkinoilta kesäaikaan.